Ajatuksia ylitöistä

Ylityön tekeminen - onko järkeä vai ei?

Olen tehnyt viimeaikoina melko paljon ylitöitä. Laskeskelin, että viimevuonna tein kaikkiaan reilut 400h säännöllisen työajan ylittävää työtä. Pelkästään joulukuussa kertyi n. 125h verran ylitöitä. Tämän vuoden ensimmäisen 5vk aikana ylitöitä on kertynyt 79h. 

Työaikalaissa määritellään vuosittaiseksi ylityörajaksi kalenterivuoden aikana maksimissaan 250h (+ paikallisella sopimisella mahdollista sopia vielä 80 lisäylityötunnista), joten minun iso ylityömääräni johtuu siitä, että työskentelin viimevuoden aikana kaikkiaan kolmella eri työnantajalla. Nyt jatkossa ylityömäärä rajoittuu noin 250 tuntiin per vuosi, koska tarkoituksena ei ole vaihtaa työpaikkaa, vaan pysyä ainakin toistaiseksi virassa valtion palveluksessa. Tähän on mahdollista valtiolla kikkailla muutaman kymmentä tuntia vielä lisää (ylityötä mikä ei näy ylityösaldossa, mutta tulee maksuun kuitenkin ylityönä), mutta siihenhän se sitten jää. Ja onhan tuokin melko iso määrä menetettyä vapaa-aikaa - ~23h per kuukausi olettaen, että olet kuukauden lomalla vuodessa. 

Miksi sitten minä ja monet muut tekevät ylityötä?

Tähän vastaus ainakin minun kohdallani on raha. Omalla kohdallani on melko iso kynnys kieltäytyä esimerkiksi ylimääräisestä pyhäyövuorosta, kun se kasvattaa bruttopalkkaa parhaassa tapauksessa +700€ verran - olettaen, että en ole kyseiselle viikonlopulle sopinut kummempia menoja. Lisäksi omalla työpaikallani ylitöitä on tarjolla käytännössä niin paljon kuin vain jaksaa tehdä ja ylityöt maksetaan rahana, mikä on sinänsä onni, sillä monessakaan työpaikassa asia ei näin ole - ja ylityöt saatetaan pakottaa pitämään vapaana. Monilla sairaanhoitopiireillä on myös "ylityökielto" omalle henkilökunnalle ja ne ulkoistetaan yksityiselle rekryfirmalle. 

Huomaan itse usein ajattelevani asiaa siltä kantilta, että se tämänhetkinen "rehkiminen" olisi satsaus tulevaisuuteen. Se ylimääräinen sijoitettu 10 000€ on markkinoiden keskimääräisellä 7%/v tuotolla 40v päästä reilut 163 000€ - siis teoriassa. Nyt viimeaikoina olenkin mennyt vähän sillä mentaliteetilla, että pyrin nyt latomaan mahdollisimman paljon rahaa säästöön jotta sitten 10v päästä voi ottaa rennommin. Ja kai se niinkin on, että nuorena jaksaa - ja se kannattaa käyttää hyödyksi. 

Suurehkoon ylityömäärään vaikuttaa myös sekin, että työnkuvani on melko rentoa ja rauhallista. Ylityöstä en juurikaan kuormitu, kun työnkuva esimerkiksi yövuoroissa on lähinnä valvomista ja hereillä pysymistä. Jossain kiireisellä somatiikan osastolla, missä muutenkin saat juosta tukka putkella ja hyvä että ehtii ruokataukoakaan pitämään, en tälläisiä määriä ylkkää todellakaan jaksaisi tehdä. 

Verotuksesta

Suomessahan on progressiivinen verotusjärjestelmä, mikä haukkaisee ison osan palkankorotuksista ja ylitöistä. Ylitöitä ajatellessa kannattaa miettiä kuitenkin marginaaliverotusta, koska se kertoo  kuinka suuren osan verottaja vie lisätuloista. 

Marginaaliveroprosentti pomppaa käytännössä 32 000€ vuositulojen jälkeen hieman alle 50% kieppeille, eli tämän jälkeen kaikesta ylityöstä/lisätyöstä/lisätuloista jää n. 50% nettona käteen. 1500€ bruttona ylitöistä tarkoittaa siis ~750€ nettona käteen. 52 000€ vuosituloilla verottaja vie jo yli puolet lisätuloista, eli ylitöistä jää alle puolet nettona lapaan. Tätä kannattaakin miettiä, että onko oman vapaa-ajan myyminen järkevää, kun tästä itsellesi jää todellisuudessa alle puolet.. 

Marginaaliverotuksen taulukkoa pääset katsomaan veronmaksajien sivulta: 

 https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/#4fdb2530

Onneksi verotuksen progressio ja marginaaliverotus toimii kuitenkin myös toisin päin. Jos vähennät työaikaasi esimerkiksi 20%, ja palkkasi putoaa 800€/kk bruttona, on ero nettopalkassa karkeasti vain n. 400€/kk. Työn vähentäminen ja palkan putoaminen on verotuksen kannalta siis varsin mielekästä, ja ainakin omalla kohdallani tulevaisuudessa varmasti aijon työmäärää vähentää. 

Mutta toistaiseksi aijon edelleen tehdä ylitöitä ja pyrkiä laittamaan rahat kasvamaan korkoa korolle.